Roclan trukkitehtaalla moni tekee pitkän työuran. Henkilöstön jaksamista mitataan vuosittain työhyvinvointi-indeksillä. Se kertoo, mihin pitää satsata, jotta roclalaiset pysyvät voimissaan.

Rocla Oy:n trukkitehtaalla Järvenpäässä on suuri, tyhjäksi raivattu tila. Trukkeja ja trukkijärjestelmiä kehittävässä, valmistavassa ja markkinoivassa yrityksessä ollaan muutoksen keskellä: Roclan emoyhtiö, Mitsubishi Heavy Industries, siirtää tuotantoa Hollannista Suomeen. Tyhjälle kaistaleelle on tekeillä uusi tuotantolinja, joka tuo Järvenpäähän lisää työpaikkoja.

– Samalla on käynnissä Euroopan laajuinen organisaatiorakenteen muutos, henkilöstöpäällikkö Leena Järvinen sanoo.

Muutostilanteessa myös toimihenkilöiden jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vuosi sitten Rocla lähti mukaan Teknologiateollisuuden Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeeseen, joka tarjoaa välineitä työhyvinvoinnin kehittämiseen.

– Olemme satsanneet työhyvinvointiin 1990-luvulta lähtien, Leena Järvinen sanoo.

Työhyvinvointi-indeksillä konkretiaa
Alkajaisiksi Roclassa toteutettiin kaikille työntekijöille Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeen tarjoama työhyvinvointikysely. Tulokseksi saatiin henkilökunnan jaksamisesta kertova työhyvinvointi-indeksi. Asteikolla 1–10 Roclan tulos oli 7,4.

– Meillä on pitkiä työsuhteita, ja moni jää meiltä eläkkeelle. Jos terveys ei anna periksi jatkaa esimerkiksi entisessä työssä, henkilö voi siirtyä kevyempiin tehtäviin. Siitä on meillä hyviä kokemuksia, Leena Järvinen toteaa.

Roclan prolaisten luottamusmies, markkinointikoordinaattori Satu-Maarit Halonen kuuluu hankkeen myötä perustettuun hyvinvointityöryhmään, jossa henkilöstön, johdon ja työterveyden edustajat etsivät keinoja roclalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Halonen tunnistaa kyselyssä suurimmaksi paljastuneen kehittämiskohteen.

– Esimiehiltä kaivattaisiin enemmän palautetta ja tukea. Olisi kiva, jos he ehtisivät vaikka kysyä, miten loma meni tai mitä kuuluu, Halonen ehdottaa.

Työhyvinvointi-indeksi mitataan jatkossa vuosittain.Kuva

– Seuraavaksi tavoittelemme kahdeksikolla alkavaa lukua, Leena Järvinen sanoo.

Arkiset asiat merkitsevät

Satu-Maarit Halonen kehuu, että Roclassa työterveysasiat on hoidettu mallikkaasti. Jaksamisesta pitävät osaltaan huolta myös työaikajoustot, joita kehuttiin kyselyssäkin. Halonen ei ole vielä hyödyntänyt mahdollisuutta vuorotteluvapaaseen, mutta haaveissa se siintää.

– Olen jo kaksi vuotta vaihtanut kaikki lomarahat lomiksi. Tämän ikäisenä vapaa- aika on rahaa tärkeämpää, hän toteaa.

Roclassa on ymmärretty varhaisen tuen merkitys. Henkilöstöä kannustetaan pitämään itsekin itsestään huolta.

– Kun jonkun sairauspoissaoloraja ylittyy, työterveyshuollosta otetaan häneen ja esimieheen automaattisesti yhteyttä. Sitten pohditaan, voidaanko työpaikalla vaikuttaa tilanteeseen jotenkin, Leena Järvinen kertoo.

Hyvinvointia lisäävät työnantajan tukemat liikuntamahdollisuudet: liikuntasetelit ja viereisen kuntosalin maksuton käyttö.

– Myös työergonomiaan panostetaan. Minä sain päätetyöskentelyyn tarkoitetut silmälasit helposti, Halonen kiittelee.

Hän onkin viihtynyt Roclassa jo lähes 30 vuotta.

Työhyvinvointia myös asiakkaille

Hyvä ergonomia on tärkeää myös Roclan tuotteissa.

– Kun aloitin täällä vuonna 1985, trukit olivat pelkistettyjä työkoneita, muistelee Satu-Maarit Halonen.

Meininki muuttui, kun Rocla palkkasi kymmenisen vuotta sitten ensimmäisen teollisen muotoilijansa. Trukit alkoivat kerätä muotoilupalkintoja – viimeisimpänä arvostetun red dotin vuonna 2012. Tuotemuotoilua kiitellään käyttäjälähtöiseksi.

– Trukit ovat ihmisten työvälineitä, joten muotoilun tavoite on, että niillä on hyvä työskennellä. Sillä tavoin viemme työhyvinvointia myös eteenpäin, Leena Järvinen toteaa.

Kun tehtaan tyhjä kohta pian täyttyy uudella tuotantolinjalla, Järvenpäästä lähtee vuosittain maailmalle 2 500 trukkia enemmän kuin ennen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *