Teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliitot sopivat työehtosopimuksissaan edistävänsä työhyvinvointia työpaikoilla. Liitot käynnistivät yhdessä kolmevuotisen työhyvinvointihankkeen. Hankkeen johtoryhmässä on edustus kaikista liitoista.

  • yritysten henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen
  • työkyvyn ylläpitäminen
  • sairaspoissaolojen ennaltaehkäisy
  • työelämän kehittäminen
  • työurien pidentäminen
  • hyvien toimintamallien ja työkalujen kehittäminen
  • ”tekemisen meininki” puheiden sijaan

Hankkeen vaiheet

Pilottivaihe 2011

Pilottivaihetta valmisteltiin vuoden 2010 aikana liittojen taholta. Hankkeen pilottivaiheessa on mukana 19 teknologia-alan yritystä. Työhyvinvointiin tähtäävä kehittämistyö käynnistettiin portaittain kevään 2011 aikana. Pilottivaiheen tavoitteena on suunnitella työkykyä ja työhyvinvointia edistäviä työkaluja ja toimintatapoja. Lisäksi koulutetaan yrityksiin asiantuntijoita, joilla on valmiudet soveltaa kehitettyjä menetelmiä työpaikoilla. Pilottivaiheen aikana järjestetään myös seminaareja, joissa yrityksillä on mahdollisuus verkottua ja saada ajantasaista tietoa työhyvinvoinnista toimialalla. Yritykset pääsevät myös esittelemään oman kehittämistoimintansa tuloksia.

Laajennusvaihe 2012-2015

Laajennusvaiheessa hanketta laajennetaan laajasti teknologia-alan yrityksiin. Yhteismitallisen tiedon saamiseksi yrityksissä käytetään viimeisteltyjä tutka-työkaluja. Pilottivuonna testatut työkalut ja toimintamallit ovat yritysten käytössä. Laajennusvaiheessa mukaan otetaan uusia yrityksiä kevääseen 2015 saakka. Myös tämän jälkeen hankkeen työkalut ja vertailutieto on yritysten käytössä.

Työkyky-talo: uusi ajattelun ja kehittämisen malli

Työkykytalo kokoaa yhteen kaikki keskeiset tekijät, jotka tutkimusten mukaan vaikuttavat sekä työkykyyn että työhyvinvointiin. Kuvassa on itse työkykytalo ja sen ympäristö. Työkykytalossa on neljä kerrosta: terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot ja asenteet sekä työ. Kolme alinta kerrosta kuvaavat työtekijän voimavaroja ja neljäs kerros kokoaa yhteen työhön liittyvät asiat. Työkyky on työn ja ihmisen voimavarojen suhde, tavoitteena mahdollisimman hyvä vastaavuus ja tasapaino. Työn liian kovat tai matalat vaatimukset suhteessa ihmisen voimavaroihin merkitsevät epätasapainoa ja työhyvinvoinnin sekä työkyvyn heikkenemistä. Ihmisen voimavarat eli kolme alinta talon kerrosta muuttuvat merkitsevästi iän myötä ja ihmisten väliset erot kasvavat. Myös työ muuttuu jatkuvasti monesta eri syystä, jotka tulevat toimintaympäristön muutoksista. Siksi tasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen on haastava ja jatkuva tehtävä johon tarvitaan sekä esimiesten että työtekijöiden yhteispanosta: on vaikutettava sekä työhön että voimavaroihin samanaikaisesti niiden yhteensopivuuden parantamiseksi.

Työkykytalon kolmannessa kerroksessa on parveke, josta on näkymä ympäristöön. Perhe ja lähiyhteisö sekä harrastukset vaikuttavat myös työkykyyn mm. elintapojen ja arvojen kautta. Työkyky-talon kolmanteen kerrokseen kasaantuvat hyvät ja huonot kokemukset sekä työstä, voimavaroista sekä työn ulkopuolisista tekijöistä – käsityksemme työhyvinvoinnista muodostuu talon kolmannessa kerroksessa. Mikäli kerros latautuu negatiivisesti esim. erilaisista työhön liittyvistä huonoista kokemuksista, työhyvinvointi heikkenee. Mikäli kerros vahvistuu positiivisilla kokemuksilla, työhyvinvointi paranee. Työn sekä arvojen ja asenteiden kerroksen läheisyys kertoo siitä, että niiden välillä on runsaasti vuorovaikutusta.

Toimintaympäristö vaikuttaa suoraan työn kerrokseen: globalisaatio, uusi teknologia, kilpailutilanne, palvelujen tarve ja saatavuus, työvoiman ikärakenteen muutokset, talouskriisit jne. heijastuvat nopeasti yritysten toimintaan. Yrityksen johto ja esimiehet joutuvat muuttamaan ja kehittämään työn kerrosta kilpailukykyiseksi. Muutoksissa on kuitenkin otettava huomioon henkilöstön voimavarat, jotta tasapaino ja työhyvinvointi säilyisivät. Se edellyttää esimiesten ja työntekijöiden yhteistä näkemystä ja yrityksen hyviä työhyvinvoinnin käytäntöjä. Tasapaino työn ja sen tekijän välillä voidaan menettää nopeasti, mutta sen korjaaminen ja rakentaminen vaatii vuosien pitkäjänteistä toimintaa. Esimiehiä ja työntekijöitä on tuettava tässä haastavassa tehtävässä.

Työkyky-talon mallissa on ylätasona kansallinen politiikka. Työ – ja elinkeinopolitiikka, sosiaali – ja terveyspolitiikka sekä koulutuspolitiikka muodostavat maaperän, jolla talo seisoo. Mikäli alusta on vakaa turvaa se työkyvyn ja työhyvinvoinnin perustan. Viime vuosina poliittiselta taholta on tullut voimakas viesti työurien pidentämisestä. Viesti synnyttää paineita ja vaatimuksia sekä työnantajille että henkilöstölle. On yhteiskunnan, yrityksen ja yksilön etu rakentaa parempi ja pidempi työelämä. Se voidaan tehdä yhdessä. On tekojen aika – laitetaan työkykytalo kuntoon.